Strategia ja tavoitteet toteutuvat yrityksen sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien työskentelyn ja yhteistyön tuloksena, toiminnan arjessa. Hyvistä strategian käytäntööviennin keinoista huolimatta strategiat saattavat kuitenkin jäädä joko kokonaan tai ainakin osittain toteutumatta.
Miksi yritysten hyvin laaditut, tavoitteiden toteutumiseen tähtäävät suunnitelmat eivät sitten toteudu? Tai toisesta suunnasta katsottuna, olisiko strategiasuunnitelma voitu toteuttaa nykyisillä resursseilla tehokkaammin ja tuottavammin kuin mitä ehkä todellisuudessa tapahtui?
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että ketju tavoitteista strategian kautta operatiiviseksi toiminnaksi ei ole ehyt eikä arkipäivää kestävä.
Ketjussa on useita lenkkejä, joiden laatu vaikuttaa organisaation toiminnan tuloksellisuuteen ja strategian toteutumiseen. Yksi olennainen lenkki on arkipäivän työskentelyn ympäristö eli työtilat. Tiloilla tiedetään olevan vahvasti toimintaa, asenteita ja tunteita ohjaavia vaikutuksia.
On jäänyt kuitenkin epäselväksi, kuinka systemaattisesti ja analyyttisesti työympäristöille asetettavat tavoitteet johdetaan strategiasta ja sen vaatimasta operatiivisesta toiminnasta – tai jos ne johdetaan, onko keskitytty ’strategisen operatiivisen’ toiminnan olennaisimpiin kriteereihin.
Väitöskirjatutkimusta tehdessä on herännyt monia muitakin strategian käytäntöönvientiin ja tiloihin liittyviä, isompia ja pienempiä kysymyksiä.
Jos aihe kiinnostaa, luethan lisää nykyisestä ja aiemmasta tutkimuksestani Tutkimukset -sivulta, ajankohtaisia ajatuksia blogista tai vaikkapa soita, niin jatketaan aiheen pohtimista yhdessätuumin.