Palvelut

Grey Eminence Oy:n osaaminen ja kokemus kattavat laajasti yritykseen, sen ihmisiin ja tilojen strategiseen rooliin liittyvät haasteet.

Tulevaisuudenkuvan (visio) ja strategian työstäminen

Strategia ei ole tarpeellinen vain isoille yrityksille, myös pienemmät hyötyvät sen työstämisestä. Jo muutamassa fasilitoidussa työpajassa saadaan työ hyvään vauhtiin. Työskentely ei ole vaikeaa, riittää kun on halu ja hieman aikaa miettiä tulevaisuutta.

Strategiatyöhön kutsutaan mukaan yrityksen valitsemat tahot, ja työtavat ja -prosessi suunnitellaan räätälöidysti. Työvaihdeiden sisältö ja määrä ovat myös täysin yrityksen päätettävissä: joskus on tarpeen saada työ käyntiin tai takaisin oikeille urille kun taas toisessa tilanteessa tarvitaan ulkopuolinen strategiakonsultti ohjaamaan koko prosessi alusta loppuun.

Strategian käytäntöönvienti (jalkauttaminen) osastoille ja työntekijöille

Strategian käytäntöönvienti kannattaa aina aloittaa organisaatiotasolta. Osastojen hyvät toimintasuunnitelmat tavoitteineen, selkeät avaintehtävien tehtäväkuvaukset (toimenkuvat) ja kompakti mittaristo luovat tekemiselle raamit ja suunnan. Vaikka nykyään puhutaan mm. itseohjautuvista tiimeistä, organisaatio tarvitsee yhteisiä nuotteja ollakseen enemmän kuin osiensa summa.

Strategian konkretisointi työntekijöille tarkoittaa kahta asiaa: henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista (joissain tapauksissa tiimikohtaisten) ja muutoksen johtamista. Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen on esimiesten työtä, ja sitä voidaan tukea hyvillä työkaluilla (esim. tavoitekeskustelu) ja esimiesten osaamisen kehittämisellä. Tavoitteiden asettamisen lisäksi on tärkeää laatia henkilöille kehittymissuunnitelmat esim. kehityskeskusteluissa.

Hyvät, yksinkertaiset johtamisen työkalut ja vuosikello helpottavat ja rytmittävät strategian käytäntöönvientiä ja seurantaa. Niiden avulla työstä tulee systemaattista, tekemisen laatu paranee kerta kerralta ja ihmisten johtamisen kytkös strategiaan on helpompi hahmottaa. Jos työkalut pidetään riittävän yksinkertaisena, ne on helppo oppia eikä niitä tarvitse juurikaan päivittää.

Muutosprosessit ja erilaisuuden johtaminen

Muutos ei tapahdu itsellään, mutta hyvin suunniteltuna muutosprosessi voi olla yllättävänkin kivuton.

Muutoksen suunnittelu on hyvä aloittaa lopputuloksesta käsin: mikä on (muutoksen toteuduttua) muuttunut ja minkälaiseksi. Näin hahmotetaan mitä uusi tilanne vaatii mukana olevilta, miten suuresta muutoksesta on kyse ja mitä askeleita tarvitaan. Realistisen aikataulun laatiminen on erityisen tärkeää – johto on yleensä aivan liian optimistinen muutoksen läpimenon vaatiman ajan suhteen.

Muutosta voi ja pitää johtaa. Muutosvastarinta syntyy usein siitä, ettei työntekijä ymmärrä muutoksen sisältöä tai hänelle ei ole annettu riittävästi aikaa ja tukea siihen sitoutumiseksi. Hyvä muutosvalmennus valmistelee johdon ja esimiehet muutoksen johtamiseen ja matkan varrella eteen tuleviin tilanteisiin. Toisin kuin usein ajatellaan, erilaisuuden ja muutoksen johtaminen ovat täysin opittavissa olevia taitoja.

Muutokseen ja erilaisuuteen tutustuminen ovat hyväksi myös johtajalle ja esimiehelle itselleen: itsetuntemus on avain hyvään johtajuuteen ja omaan hyvinvointiin. Valmennusten lisäksi tätä matkaa tuetaan usein henkilökohtaisella coachingilla.

Strateginen tilasuunnittelu ja käyttäjälähtöisyys

Strateginen tilasuunnittelu tähtää tilaan jossa työntekijöiden on mahdollisimman vaivatonta työskennellä yrityksen prosessien ja strategian edellyttämällä tavalla.

Ensimmäiseksi tilasuunnittelussa määritellään, miten yrityksen toiminnot (osastot) sijoitetaan tilaan. Näin varmistetaan että tilat tukevat yrityksen rakennetta, prosesseja ja toimintojen omaa ja keskinäistä laadukasta työskentelyä. Vaiheen lopputuloksena on tulevan tilan layout eli pohjapiirustus toimintotasolla.

Seuraavassa vaiheessa syvennytään tarkemmin kunkin toiminnon työtilaan, jotta huolehditaan että se palvelee mahdollisimman hyvin juuri kyseisellä osastolla tehtävää työtä.  Jälleen, tilaformaatti joka sopii toiselle toiminnolle ei välttämättä lainaan sovellu toiselle.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu huomoi yrityksen toimintojen lisäksi tiloissa toimivien henkilöiden tarpeet. Hyvät tilat eivät aiheuta työntekijälle tietoista tai alitajuista stressiä, vaan vapauttavat hänet keskittymään täysillä työhönsä ja tavoitteidensa saavuttamiseen. Veto, väärä valaistus, häiritsevät äänet, huono sisäilma ja ylipäätään väärät tilaratkaisut ovat valitettavasti edelleen arkea monille.

Laadittava tilakonsepti kiteyttää minkälaiset tilat ovat yritykselle eduksi, mitä tiloilta odotetaan ja minkälaisia tilaratkaisuja niissä tullaan käyttämään. Konseptin yksityiskohtaisuus riippuu yrityksen tarpeesta ja tilanteesta.

Kun tilakonsepti on määritelty ja tilojen konkreettinen suunnittelu alkaa, käyttäjälähtöinen suunnittelunohjaus varmistaa että suunnittelijat ovat sisäistäneet yritksen tarpeet ja että ne tulevat laadukkaasti huomioiduksi suunnitteluprosessissa. Ohjaus on tarpeen myös toteutusvaiheessa (rakennusvaiheen käyttäjälähtöinen ohjaus) ja eritoten käyttööottovaiheessa kun työntekijät muuttavat uusiin tiloihin.

Grey Eminence Oy

Pia Wäistö
+358 500 513 016
pia.waisto(at)greyeminence.fi