Nuorten tuleminen työelämään saa yrityksissä aikaan hämmennystä ja pelkoakin. Vuosia olemme halunneet tietää milloin minkäkin X, Y – ja nyt Z-sukupolven toiveita. Mitä jos emme vastaakaan heidän odotuksiaan? Entä jos olemmekin heidän mielestään boomereita?
On helpottavaa kuulla, että nuoretkin haluavat työelämältä – ja myös työympäristöltään – aika tavallisia asioita.
Uusin eteeni tullut tutkimus selvitti liki 800 Z-sukupolveen kuuluvan unkarilaisen yliopisto-opiskelijan odotuksia. Tutkimuksessa kysyttiin, mitä asioita nuoret pitävät työelämässä tärkeinä ja mitkä kriteerit painavat työpaikan valinnassa. Raportissa referoitiin myös eräässä toisessa tutkimuksessa selvitettyjä kanadalaisten nuorten näkemyksiä.
Z-sukupolven nuoret ovat syntyneet vuosina 1995 – 2009 ja ovat parhaillaan tulossa työelämään.
Työtehtäviin liittyvät odotukset olivat ilahduttavia ja hyvinkin ymmärrettäviä. Z-sukupolven nuoret toivovat, että heidän työtehtävänsä ovat itseä kiinnostavia ja monipuolisia, he voivat olla ylpeitä työantajastaan, saavat tehdä työtä intohimolla, heillä on riittävästi tietoa työn tekemiseksi, selkeät tavoitteet ja saavat niistä palautetta ja että työ tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen.
Työn ja vapaa-ajan tasapaino on myös olennaista. Työajan selkeä rajaaminen ja joustot sekä mahdollisuus sopia erityistilanteista lienevät parhaita ratkaisuja tämän toiveen toteuttamiseen.
Nuorilta kysyttiin myös, minkälainen olisi heidän mielestään hyvä työympäristö. Poiketen nykyisistä toimistosuunnittelun trendeistä nuoret toivoivatkin omaa työpistettä osittain avoimessa toimistossa.
Sosiaalisuuden merkitys ei ollutkaan niin suurta kuin mitä olemme ajatelleet. Tauoille ja tiimityöhön nuoret toivoivat kyllä inspiroivia, sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustavia tiloja, mutta työpisteen he halusivat rauhoittaa työntekoon. Omassa työssä onnistumiseen halutaan keskittyä ja panostaa.
Esimiehille nuoret sallisivat omat työtilat (managerial offices). Tutkimuksessa ei kuitenkaan avattu tätä tulosta tarkemmin.
Työpaikan sijainti luonnon lähellä oli plussaa, ja kasveja toivottiin myös toimistoon. Biofilia onkin toimistosuunnittelussa kasvava trendi.
Työpaikan hyvä henki ja tunnelma olivat kaikille vastaajille tärkeitä. Työympäristön kodinomaisuudella tarkoitettiin kuitenkin tulkintani mukaan nimenomaan tunnelmaa ja ilmapiiriä (’place to feel at home’, tuntea olonsa kotoisaksi), ei ensisijaisesti sen kodinomaista miljöötä tai kalustusta.
Nuorten toivoma hyvä työelämä ja työpaikka eivät siis olekaan mahdottomien toiveiden tynnyri, vaan hyvin maanläheinen ja toteutettavissa oleva tavoitetila.
Budapestin yliopiston tutkijoiden Pataki-Bitto ja Kapusy tutkimusartikkeliin voit tutustua tarkemmin netissä (vaatii kirjautumisen).
Kirjoittaja on organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen konsultti, työympäristökehittäjä ja väitöskirjatutkija.